Mun irtiotto meni penkin alle, vaikka ei sittenkään

Kuvassa kotiin lähtevät kamppeet

 Niin se alkuperäinen suunnitelma oli lähteä keskiviikkona sinne vuokramökille ja tulla perjantaina takaisin. Ja olla siellä yksin. No. Ensinnäkin tiistaina jo alkoi ahdistamaan ja pyysin josko Into tulisi kanssani keskiviikoksi ja olisin sitten torstaista eteenpäin yksin. Hän lupasi lähteä mukaani. 

Keskiviikkona pakkasin kimpsut ja kampsut. Voin kertoa, että niitä ei ollut mitään ihan vähää, kun suunnitelmani oli ulkoilla, joogata, tehdä kaikenmoisia kauneushoitoja, töitä tarpeen mukaan (eli myös työkamppeet mukana) ja hommaan AINA liikaa myös ruokaa matkaan, kun pelkään loppuvan kesken. 

Yhdessä Inton kanssa oli kuitenkin helppo raijata kamat mökkiin. Ja aika pian kun perille päästiin, sain omistajalta tiedon, että seuraavat vuokralaiset tulevatkin jo seuraavana aamupäivänä. Hän oli varoittanut asiasta, mutta kumpikin ajateltiin, että jos tulevat jo torstaina, niin tulevat vasta illemmalla. 

Käytännössä mulla oli siis erittäin vähän aikaa tehdä mitään suunnittelemiani juttuja ja se yksin oleminen jäi tänään muutamaan tuntiin. 

No, päätin ottaa ilon irti siitä mistä pystyn. Syötiin ensin hyvin yhdessä Inton kanssa, jonka jälkeen olin omissa oloissani. Kuuntelin self help- äänikirjaa, kävin kävelylenkillä, joogasin kynttilänvalossa ja takkatulen loimussa ja mietiskelin. Rauhallista ja rentouttavaa. 

Tänään aamulla heräsin aikaisin ja tosiaan tänään olin mökillä ihan itsekseni. Sytytin jälleen kynttilöitä sinnetänne ja menin saunaan. Saunasta menin pyyhe ympärilläni ja pipo päässä terassille vilvoittelemaan. Kaukana avantouinnista, mutta jotenkin silti kovin virkistävää. Jatkoin saunomista, kuorin vartaloni ja levitin hyvältä tuoksuvaa vartalovoidetta. 

Söin hyvää aamiaista, kuuntelin lisää selfhelp- äänikirjaa ja lakkasin kynteni. Muuta en ehtinyt, mutta ihan tyytyväisenä pakkasin kimpsut ja lähdin kotiin. 

Tein työt tänään kotoa käsin ja olen antanut itselleni luvan olla vielä tämän päivän ihmiskammoinen. Onneksi ei ollut tälle päivälle tapaamisia.  Polttelen kotona jälleen kynttilöitä, kuuntelen sitä samaa selfhelp- kirjaa ja juon teetä. Ei mitään ihmeellistä, ei varmaan edes sitä joogaa tänään. Ei pienintäkään suorittamista. 

Huomenna alan taas toimimaan ja punomaan myös juoniani, että miten tästä eteenpäin. Eihän sitä parissa päivässä ihmeitä tehdä, mutta hyvää teki ja hyviä oivalluksia myös sain, joista ehkä eväät porskuttaa eteenpäin. 

Kyllä tää tästä ja seuraava päivitys saa luvan olla jotain muuta kuin murehtimista ja märehtimistä 💪

P.S olin tietoisesti uutispimennossa mökillä ollessani. Hirvittävä tilanne ja ajatukseni ovat niin ukrainalaisissa, kuin myös venäläisissä, jotka eivät tätä sotaa halunneet. Omat murheet tuntuu pieniltä ja vähäpätöisiltä tällaisien tapahtumien keskellä.