Aikuisen ihmisen elämänsä ensimmäinen hammaslääkäri

 Olen unohtanut kirjoittaa jo parin viikon takaisesta tapahtumasta. Nimittäin Inton hammaslääkäristä. 

Mä olin itse kesällä hammaslääkärissä ja silloin tuli puheeksi, että Into ei ole käynyt koskaan. Siis ei todellakaan koskaan. No, mähän sitten varasin ajan hänelle ja puhelimessa varoitin, että aikuinen ensikertalainen kyseessä. Niinpä saatiin normaalia pidempi aika. 

Julkiselle puolelle jonot on mitä on, joten asia konkretisoitui kuukausien odottamisen jälkeen. Vaan pari viikkoa sitten se oli, h-hetki. Intoa jännitti vain vähän, enemmän hän oli uteliaan innoissaan. Mä lähdin hänen mukaansa ja ihan hyvä niin, sillä välillä sain toimia tulkkina. Sekä hammaslääkäri, että hoitaja olivat todella mukavia ja hyvin he englantia puhuivat, mutta välillä joku sana uupui. Pahoittelivat, että kun englantia ei tarvitse työssä, niin vähän kangertelee. Mutta hyvin hommat sujui.

Ja Into pärjäsi myös mainiosti, vaikka tarkastus oli osittain hyvinkin kivulias. Nimittäin vaikkakin hänen hampaansa on hyvässä kunnossa, niin ikenet eivät sitten olekaan. Siellä on aika paha ientulehdus. Ja niiden tutkiminen on hammaslääkärin mukaan kaikkea muuta kuin helppoa ikenien omistajalle. Into kipristeli varpaitaan välillä, mutta siinä kaikki. 

Nyt lähdetään seuraavaksi varaaamaan aikaa röntgeniin, jossa varmistetaan ikenien tilanne. Saatiin aika myös hammaskiven poistamiseen ja parin pienen reiän paikkaamiseen. 

Uusi elämys Intolle, vaikkakaan tuskin kovin mieluisa. Ei hän kyllä valittanut edes jälkikäteen millään tavalla. Odottaa vaan seuraavaa hammaslääkäriaikaa. Ja taivasteli, kun kerroin, että meillä mennään automaattisesti hammaslääkärille lapsesta saakka. Heillä kuulemma purskutellaan jotain yrttejä ientulehdukseenkin. 

Jälleen kerran hyvä syy todeta, että on lottovoitto syntyä Suomeen 😊