Uskomattoman upeaa vihdoin päästä kauan odotetulle keikalle

 Siis mennä ylipäätään keikalle. Oltiin me Pori Jazzeilla, enkä ollenkaan vähättele miten upeeta se oli. Mutta nyt mä oon matkalla Helsinkiin Nothing But Thievesin keikalle. Yksi mun lempparibändeistä, rakas ystävä odottamassa mua Helsingissä ja kiesus, että tätä keikkaa on odotettu! Liputhan on ostettu pari vuotta sitten. Aiemminkin. Paikka, jossa keikka piti alunperin olla, on jo konkurssissa. Keikkaa on siirretty kahdesti, tai kolmesti. 

Mutta nyt se tapahtuu. IHANAA! 

Kuopus on kipeä. Puhuin hänen kanssaan äsken. Tuntui pahalta jättää sairas teini kotiin, mutta hän oli hyvillä mielin ja ymmärsi, että lähden. Hain hänelle lääkkeitä, juotavaa ja herkkuja. Into on hänen kanssaan illalla. Mä tulen vasta supermyöhään yöllä kotiin. 

Ens kuussa mennään firman kanssa Maarianhaminaan pikkujouluja viettämään ja ens kuussa on lisäksi myös yksi yhtä kauan odotettu keikka. Molemmilla kerroilla kuopus on mulla. Ja Intolle (sekä tietty myös kuopukselle) täysin ok, että ovat keskenään. 

Olen onnekas ja onnellinen.