Loppuvuosi on rauhoittumisen aikaa, vaan ei tänä vuonna

 Nythän on tilanne sellainen, että sähköinen kauppa on aloitettu nykyisestä asunnostamme. Joulukuun lopussa pitäisi olla muutettu ja kuopus haluaa, että joulu vietetään vielä nykyisessä kodissamme. 

Sitä ennen tietty pitää hoitaa myös sen toisen asunnon kaupat on joulujuhlan järjestämistä yhdistyksemme puitteissa, poikkeuksellisia kiireitä töissä ja sitten sitä muuttoa. 

En tiedä olenko aiemmissa teksteissä avannut asiaa, mutta tässä asunnossa ei oikeasti ole melkeinpä ainuttakaan pintaa, jota en olisi uudistanut, tai tuunannut. Kylpyhuoneesta olen maalannut vain allaskaapin ja vaihtanut silikonisaumat. Niin ja maalannut suihkuseinän. 

Keittiön kaapistoille en ole tehnyt mitään, mutta muuten keittiössä on mennyt kaikki uusiksi. Seinät, lattiat, katto, kaapistojen välitila, alkuperäinen kaapisto päätyseinästä purettu, ovi poistettu jne. jne. 

Kellarihuoneessa olen niinikään tehnyt hurjan remontin. Sorkkaraudalla repinyt koko väärän lattiarakenteen pois ja sekä tasoittanut, että maalannut lattian. 

Melkein kaikki lattiat, katot ja seinät on maalattu. Ulkoa ja sisältä. Pihoilla tehty vaikka mitä töitä ja no… asunto on kokenut melkomoisen muodonmuutoksen ja olen tehnyt sen 95 prosenttisesti itse. Välillä yllättäen itsenikin mihin kaikkeen pystyn. 

Olen siksi yhtä aikaa surullinen ja onnellinen. Haaveilemani downshiftaus on (toivottavasti) kohta totta ja toisaalta uusi taloudellinen tilanne mahdollistaa taas uusien ideoiden toteuttamista ja uusien busineksien kehittämistä. Kunhan ensin nyt saadaan tämä homma päätökseen. 

Uudessakin kämpässä on potentiaalia ihan mielettömästi ja aion sen vielä sieltä kaivaa, mutta nyt ei ole oikea ajankohta sillekään. Tämän rypistyksen jälkeen on aika koittaa ottaa rauhallisesti ja samanaikaisesti rakentaa työelämää vahvemmaksi. Siinäkin sitä. Olen myös alkanut miettimään, että pitäiskö selvitellä mitä vaatii saattaa kesken jääneet tradenomiopinnot maaliin. 

Meillä on muuten Intokin ihan superinnoissaan meidän muutosta. Hänhän tuli aikoinaan mun asuntooni. Ja nyt me muutetaan yhdessä uuteen asuntoon, jossa ei olla kumpikaan asuttu. Toki mä olen edelleen asunnon omistaja, mutta ollaan esimerkiksi sovittu, että Into solmii sähkösopimuksen ja ottaa sähkölaskut hoitaakseen. Vastike maksetaan puoliksi. Mä maksan lainalyhennykset ja normaalit ruokaostokset. Into maksaa omat ostoksensa erikoisliikkeistä (ruoat, joita ei saa perusmarketeista). Kumpikin maksaa omat puhelinlaskunsa, autovakuutukset jne. 

Mielestäni ihan reilu diili ja uusi alku meille. Siinä missä tämä asunto merkitsee mulle paljon, on tällä myös ikäviä muistoja ja painolastia. Kiva aloittaa alusta. 

Kuvat nykyisestä kodista muistoksi. Tämä on ihana koti, josta olen ollut kiitollinen monin tavoin ❤️