Tänään saatiin kaupat maaliin

 Huh hei, vihdoin asuntopiina on paketissa. Tai no, muutto on vielä tekemättä ja sekin on vähän hankalaa, kun vietetään joulu täällä vanhassa kodissa ja sitten hoidetaan kovalla kiireellä muutto, jotta uutena vuotena ei olisi enää tarvetta sykkiä. 1.1 klo.12.00 pitää vanha kotimme olla tyhjä, mutta haluaisin hommat tehdyksi niin, että voisimme jotenkin juhlistaa vuoden loppua, eikä tarttis muuttohommia enää murehtia. 

Tavarat luonnollisesti hakee sitten vielä paikkaansa uudessa kodissa ja remppaakin pitää tehdä, mutta se on myöhemmin. 

En muista olenko avannut taustoja tähän päätökseen muuttaa. Yksi ihan ilmeinen syy oli tietty se, että meille tässä on liikaa tilaa. Tai siis yksi tarpeeton huone. 

Isoin syy oli kuitenkin mun olematon sietokyky rahastressin kanssa. Kestän aika paljon kaikkea, mutta en taloudellista epävarmuutta. Kaipasin kiinteitä ja ennakoitavia kuluja, helppoa asumista (mä en todellakaan ole mitään pihatyö-tyyppiä) ja elämää, jossa on niin vähän stressiä kuin se nyt ylipäätään on mahdollista. 

Kun sitten sopiva asunto osui kohdalle, niin asiat loksahteli kohdilleen kuin kohtalon sanelemana. Ja tämän ratkaisun avulla sain kaksi sijoitusasuntoani velattomiksi, eli jatkossa niistä tulee paremmin tuottoa, kun en maksa niistä lainaa. Lisäksi näihin molempiin taloyhtiöihin on lähitulevaisuudessa tulossa putkiremppa, jolloin tietty vastikkeet kasvaa. Selvinnen niistäkin. 

Rahastoni ja osakkeeni oli pantattuna jälkimmäisen sijoitusasunnon lainaan ja nyt nekin sitten vapautui. Olen ollut jo monta vuotta rahastosäästäjä, enkä aio rahoja pois ottaa vaikka miinuksella ovatkin, mutta voinpahan ainakin päättää myynkö vai pidänkö, jos tulee tiukka paikka. Aiemmin ahdisti sekin, kun näin miten niiden arvo romahti, mutta en voinut tehdä mitään. 

Uudesta asunnosta on vähemmän lainaa kuin tästä vanhasta. Asumiskustannukset on huomattavasti pienemmät, kun vastike on suunnilleen sama kuin nyt, mutta asunto on kaukolämmössä, kun nyt meillä on suora sähkölämmitys. Lisäksi puskurirahastoni on nyt sellainen, jota tavoittelin. Lupasin itselleni, että jos hätävarakassassa joskus on summa x, niin sitten en enää stressaa. Ja nyt se on sen. Vähän ylikin. 

Uupumukseni ja pitkä sairaslomani sai aikaan tämän muutoksen. Totesin, että vähän vähemmänkin kiva kämppä on ihan ok. Pääasia on taloudellinen turvallisuus niin pitkälle kuin mahdollista. Lisäksi tämä seuraava koti on väliaikainen. Tiedetään jo nyt, että kun kuopus muuttaa omilleen, me myydään asunto (tai sitten jätän sen sijoitusasunnoksi) ja sitten ostetaan yhdessä jotain muuta jostain muualta. 

Näin on hyvä ja mä olen jo tohkeissani miettimässä niin asunnon, kuin koko taloyhtiön ehostamista ja vaikka mitä. Mutta ensin se muuttourakka. Vein tänään yksin kaksi autollista tavaraa. Huomenna jatketaan Inton kanssa. Asunto on hissittömän talon toisessa kerroksessa (muutetaan siis rivitalosta kerrostaloon, 58 m2:n kaksioon) ja voin kertoa, että olin loppu kannettuani ja purettuani kamat paikoilleen. Hyvää liikuntaa 🙂

Melkoisen kiristävä vanne pään ympärillä hellittää jo nyt, vaikka vielä on iso urakka edessä. 

Kuvissa meidän yhdistetty olo- ja makuuhuone ja eteinen täynnä roinaa ensimmäisten muuttokuormien jälkeen. Edessä on vielä monta kuormaa lisää. 

A