Nyt kuulkaa loppuu valittaminen

 Tämä päivitys on nyt vain ja ainoastaan minusta, mutta toki mun hyvinvointini vaikuttaa myös meidän parisuhteeseen. 

Ihmeisiin en pysty, mutta nyt en jaksa enää märehtiä ja murehtia. Olen niin täynnä niitä molempia. 

Tästä päivästä lähtien teen ihan kaikkeani keskittyäkseni pelkkään hyvään. Jos paskaa tulee niskaan (KUN paskaa tulee niskaan), niin se on sitten sen ajan murhe. Mutta jumalisre yhtään ainoaa minuuttia en enää murehdi, spekuloi, luo kauhuskenaarioita tai muutakaan ihan tyhmää. 

Olen jo alkanut mielessäni työstämään muutamia juttuja. Pienempiä ja isompia. Haaveita, tavoitteita, asioita jotka lisäävät hyvinvointiani. Jatkan tällä samalla tiellä. 

Päätin myös lopettaa kauhistelemasta painoani. Olen jumaliste melkein 45-vuotias ja koko elämäni hävennyt itseäni. Vain ajoittain olen saanut karmealla nälkäkuurilla painoni tippumaan ja sitten se on taas noussut. Niinpä koitan uutta lähestymistapaa. Koska elämäntapani on pääosin oikeinkin hyvässä kunnossa, niin antaa se painon olla mitä on. Olen hyvä just näin. Olen aina ollut hyvä just sellaisena kuin olen. Ja jos jonkun mielestä en ole, niin se on hänen ongelmansa. 

Laitoin tänään nättinä päälle, meikkasin, lisäsin koruja ja satsasin vähän myös hiuksiini. Tunsin itseni nätiksi, naiselliseksi ja jopa seksikkääksi.  Mitäpä jos tekisin tätä jatkossa vähän useammin? Ja mitäpä jos lopettaisin pyytelemästä anteeksi ja yrittämästä miellyttää muita? Kun ne jotka tykkää, tykkää musta aidosti. Ja ne jotka ei tykkää, ei tykkää vaikka mitä tekisin. 

Tämä on mun elämä. Ja mulla on siitä ehkä puolet vielä jäljellä. Mitäpä jos keskittyisin itseeni, hyvinvointiini, onneeni ja luottaisin siihen, että elämä kyllä kantaa. 

Lisään tähän nyt liudan itsestäni kuvia. Koska en ole aikoihin tuntenut itseäni yhtä itsevarmaksi kuin tänään. Tätä lisää, I got this ❤️