Ei mennyt ihan helpoimman kautta
Niin se miehen reissu. Vaikka mä miten psyykkasin ja tsemppasin itseäni, niin enpä ollut edelleenkään sen vahvempi kestämään tilannetta. Ja tällä kertaa oivalsin, että aivan suotta syyttelin itseäni edellisellä kerralla. Kyllä se vaan on niin, että tilanne on ihan älyttömän hermoja raastava. Ensimmäinen viikko meni paremmin kuin osasin kuvitella, mutta kaksi seuraavaa olikin sitten yhtä helvettiä. Into ”katosi” useamman kerran ja kuusi päivää, jolloin olivat toisella paikkakunnalla häiden vuoksi, en tainnut puhua hänen kanssaan kuin kahdesti. Lisäksi toki viestejä, mutta esim. hääpäivänä sain häneltä aamulla (ihania) kuvia ennen kuin lähtivät hääjuhlaan. Seuraava viesti tuli kahden jälkeen yöllä. Olin siis koko päivän täysin tietämätön missä siellä mennään. Ja tuon kyseisen alueen vaarallisuudesta johtuen Into lopulta päätti, etten voi lähteä matkaan. Olin siis koko päivän aivan huolesta soikea, mutta selittelin itselleni, että siellä ei vaan ole nettiyhteyksiä. Kunnes kahdeksan mai
