Vikkelää meininkiä
Tuli kirje Tyksistä. Kesäkuun alussa magneettikuvaus ja siitä parin viikon päästä konsultaatio plastiikkakirurgille. En sitten tiedä milloin leikkaus on, mutta tuolloin voi ainakin lakata jännittämästä onko kasvain pahalaatuinen. Koitan parhaani mukaan olla miettimättä asiaa, mutta aika ajoin se silti pyörii mielessäni. Töissä on todella kiire ja toisen koulun seminaarityön deadline painaa niskaan. Toinen koulu sentään on kaiketi paketissa. Arvosanoja ei ole vielä tullut ja jännitän, kun vahingossa lähetin yhden tehtävän päivän myöhässä. Mutta oletettavasti se urakka on kuitenkin ohi. Toivottavasti siitä tulee joku todistus. Kotona tunnelma on melkoisen raskas. Päivä päivältä lapsiasia muodostuu ahdistavammaksi ja synkemmäksi pilveksi yllemme ja vetää meitä erilleen. Vaan eipä tässä auta murehtia. Päivä kerrallaan eteenpäin ja toivoen, että asiat kyllä järjestyy. Lauantaina tehdään jotain yhdessä pitkästä aikaa. Ei mitään ihmeellistä, mutta mennään syömään poikien kanssa. Vanhemp
