Vaimopisteitä metsästämässä

 

Hah, no ei. Mutta viime viikolla en yhtenä iltana saanut millään unen päästä kiinni ja sain idean, että voitais tehdä jotain erityisen kivaa viikonloppuna. Mietin jopa jotain reissua, mutta katsottuani Inton työvuorot totesin, että meillä on käytännössä lauantai ja sunnuntain aamupäivä aikaa. 

Niinpä vaihtoehdot olivat lähteä jonnekin ja varata hotelli, tai pysyä Turussa ja olla yötä kotona. Tsekkailin hotelleja ja vaihtoehdoiksi jäi pari paikkaa, toinen Espoossa ja toinen Lahdessa. Ja jos jäätäisiin Turkuun, niin ainakin Turun linnassa olisi käytävä, sillä Into on todella kiinnostunut kaikesta historiasta ja Turun linna häneltä vielä näkemättä. 

Tällä idearungolla lähdin kyselemään Inton mielipidettä, että lähdetäänkö vai jäädäänkö. Ja että olis joka tapauksessa kiva tehdä jotain yhdessä. Yhteistuumin todettiin, että jäädään. 

Siitä sitten jatkoin suunnittelua ja sain idean Inton hemmottelupäivästä yllätyksenä. Niinpä tein jotain itselleni erittäin epätyypillistä ja lähdin ihan suunnittelemaan ja aikatauluttamaan päivää. Punaisena lankana oli koko ajan ajatus, että lauantai tulee olemaan Inton päivä, mutta tottakai niin, että nautitaan yhdessäolosta. 

Kaiken googlettamisen, miettimisen ja suunnittelun jäljiltä päivä muotoutui valmiiksi. Ensin aamiainen Inton herkuilla (hänen tapaansa paistettua kananmunaa, johon tulee sipulia ja mustapippuria suolan lisäksi), agege-leipää, smoothieta ja tietysti banaanikakkua. Matkalla Turun linnaan pysähdytään Cittarin ostamaan täytetyt patongit. Ihan vinkkinä, jos satut Turussa käymään, niin tosiaan Kupittaan Citymarketin patongit on ihan mielettömiä. Leivotaan paikan päällä ja ovat tuoreita, sekä herkullisia. Vaihtoehtoja on lukuisia. Mä otan aina paahtopaistipatongin, Into lohitäytteisen patongin. 

Patongit jää autoon myöhemmäksi ja me linnaa ihastelemaan. Sen jälkeen Intolle hieronta. Hän ei ole koskaan ollut hierojalla ja halusin hänelle suoda sen mahdollisuuden. Plus että salihirmuna hänen todellakin pitäisi venytellä, mutta ei sitä tee. Varasin siis ajan hierontaan niin, että linnan jälkeen syödään patongit ja sitten hierontaan. Laitoin hierojalle etukäteen viestin ja kysyin saanko olla huoneessa paikalla, sillä tiesin, että Into niin haluaisi. Tämä sopi hyvin. 

Into on ollut tohkeissaan, että Turkuun avataan afrikkalainen ravintola. Yksi on ennestään, mutta siellä ei tarjoilla autenttista afrikkalaista ruokaa, vaan se on fuusio italialaisesta, afrikkalaisesta ja skandinaavisesta ruuasta. Lähdin googlettamaan ja huomasin ravintolan olevan nyt avattu. Tsekkasin menun ja totesin, että minäkin (ruokavammainen) pystyn siellä syömään, joten varasin meille pöydän. Into ei ole koskaan syönyt ”oikeassa” ravintolassa, joten halusin tarjota hänelle myös sen elämyksen, eli alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka. Mehän ”leikittiin” ravintolaa mökillä kerran niin, että tein siellä koko menun, mutta nyt päästäisiin ravintolaan. 

Mietin pitkään ostanko liput etukäteen leffaan, joka alkaisi klo.20.20. Leffateatteri olisi lähellä ravintolaa (nimeltä Timbuktu) ja pöytävaraus klo.18.30, joten mietin menisikö liian tiukalle. Niinpä päätin olla ostamatta lippuja ja että mennään loppuilta fiiliksen mukaan. Joko mennään leffaan, tai pelaamaan biljardia, tai vaan yksille jonnekin. 

Tämä oli siis suunnitelma ja voi pojat, että olin innoissani. Sain leivottua salassa banaanikakun edellisenä iltana ja piilotettua kaikki aamiaisvärkit. Jopa aamiainen tuli siis Intolle täytenä yllätyksenä ja hän ilahtui siitä suuresti. 

Linna oli huikea menestys. Hän olisi voinut viettää siellä ikuisuuden ja meille tulikin loppua kohden kiire. Olisi varmaan riittänyt ohjelmaksi pelkkä linnassa käynti. Eväitä syödessämme saimme ystäväpariskunnalta viestin, että onnistuisko spontaani illanvietto ja että mentäisiin kimpassa pelaamaan bilistä. Olimme yhtä mieltä Inton kanssa, että idea on kiva, joten sovittiin treffit ravintolan jälkeen. 

Mentiin hierontaan ja se oli Inton mielestä ihan ok, mutta ei mikään Wau- kokemus. En tiedä jäikö hän kenties kaipaamaan kovempia otteita, mutta ainakin hän rentoutui hieronnassa niin, että nukahti. Me juteltiin hierojan kanssa ja Into nukkui :D 

Hieronnan jälkeen oli ravintolan vuoro. Into tykkäsi kovasti ruoasta ja oli iloinen, että kaupungissa on nyt afrikkalainen ravintola. Hän iloitsi myös muista ihmisistä ravintolassa, joista valtaosa oli suomalaisia. 

Paikka on uusi, joten sen piikkiin menee kömmähdykset, joita kävi tarjoilijalle ja myös ruuan viivästyminen. Itselleni paikka ei ollut millään saralla Wau-kokemus, mutta uusi kokemus kuitenkin ja nehän on minulla arvossaan. Oltiin valmiina vähän ennen ysiä, joten siksikin onni, etten ostanut leffalippuja. 

Tavattiin ystävämme ja käytiin kahdessa eri paikassa katsomassa päästäisiinkö pelaamaan biljardia. Molemmissa paikoissa kaikki pöydät oli varattuja ja jono ihan älytön. Päädyimme pelaamaan Kimbleä toisessa baareista ja sekin oli julmetun hauskaa. 

Väsyneinä, mutta onnellisina päädyimme kotiin puolen yön jälkeen. Ihana päivä sekä kaksin ja myöhäisilta ystävien kanssa.