Blogikriisi ja lomareissu

 Jep, mulla on sellainen. Mietin miten kaukana olen alkuperäisestä ideastani avata meidän parisuhdetta ja rikkoa stereotypioita. 

Jollain tasolla tässä olenkin onnistunut, sillä suhteemme todellakin ON hyvin tavanomainen ja osoittaa sen miten kahden kulttuurin suhde juurikaan eroa ns. tavallisesta suhteesta. 

Toisaalta koen, että blogi on lipsahtanut päiväkirjan puolelle ja osa aiheista ei juurikaan edes liippaa parisuhdettamme. 

No, ehkä vain koitan kirjoitella sen enempää paineita ottamatta. Nytkin on yksi juttu mielen päällä, joka ei juurikaan ole suhteestamme, mutta tavallaan sitten kuitenkin. Olin nimittäin ystävieni kanssa lomareissulla Cannesissa ja Nizzassa. Lämmin suositus muuten, jos et ole käynyt.

Mies ei ollut pienimmässäkään määrin lomaa vastaan,  vaan tuki päätöstäni. Pidimme toki yhteyksiä lomallani, mutta hän ei halunnut liiaksi asti häiritä meidän tyttöjen matkaa. Ja kun saavuin kotiin, hän kuunteli kun kerroin matkasta,mutta ei tentannut mistään. Ei mustasukkaisuutta, ei riitaa rahankäytöstä, eikä muutakaan negatiivista. 

Hän oli siivonnut kodin, jotta mun oli mukava tulla ja kaappasi kainaloonsa, kun vihdoin pääsin aamuyöstä sänkyyn nukkumaan. 

Tästäkin on siis käsityksiä, että mies haluaa naisen pysyvän vain kotona ja koittaa kaikin tavoin pitää naisen vallassaan. No, ei tässä taloudessa päde tämäkään. 

Seuraava reissu onkin sitten kaksin ja innoissani olen aloittelemassa jo sen suunnittelua. 

Ihanaa alkanutta syksyä kaikille