Vuosi pakettiin

 Olenpas mä myöhässä vuoden 2023 paketoinnin kanssa, mutta saanen anteeksi sillä, että olen edelleen melkolailla töttöröö kaikesta ja tälläkin hetkellä makaan peittojen alla kipeänä, vaikka piti koulujuttuihin valmistautua ja vaikka mitä. 

Ensin uuden vuoden aatosta. Meillä oli kovin kivaa. 

Päivä alkoi laiskasti ja vasta iltapäivällä alettiin käynnistelemään huushollin siivousta ja vieraisiin valmistautumista. 

Lopulta, kun ystävämme meille saapui, oli kämppä siivottu ja Into viimeisteli kokkauksiaan. Sen jälkeen puikkoihin astuivat ystävämme. Minä toimin assistenttina. 

Into teki keltaista jollof ricea ja friteerattua kanaa. Ystävämme tekivät painekattilassa pulled pork- tyyppistä settiä, mutta kuubalaisittain. Lisäksi oli salaattia, tacoshipsejä, juustokastiketta ja olikohan vielä jotain muuta ”sörsseliä”. En oikein edes muista. 

Syötiin ja katsottiin leffa. Puolen yön maissa startattiin auto ja ajettiin keskustaan katsomaan ilotulituksia ja polttamaan tähtisädetikut. Kotiin tullessa avattiin pullo kuohuvaa ja skoolattiin uudelle vuodelle. Ystävämme jäivät yökylään, joten uusi vuosi aloitettiin yhteisellä aamiaisella ja Inton lähdettyä töihin, lähdimme kolmistaan vielä kävelylle. 

Ihana päätös vuodelle 2023 ja alku vuodelle 2024. 

Ja sitten siihen vuoden paketointiin. Ajatushan oli ottaa iisisti ja elää rauhallinen vuosi. No, se ei ihan mennyt niin. Sen sijaan vuosi oli niin täynnä tapahtumia, että mun oli pakko vuotta muistellessani kaivaa siitä tietoja Instagramista, Facebookista ja täältä blogista. 

Kaikista vaikeuksista ja isoista tapahtumista huolimatta (ja joshdosta) vuosi oli lopulta hyvä. Ainakin se teki sen mitä pitikin: muutti elämäni suunnan. Olin luvannut itselleni, että vuoden aikana keksin mitä haluan tehdä ja vuoden loppuun mennessä on aika tehdä ”peliliikkeitä”. Ja niinhän siinä sitten kävi. Tosin en hurjimmissa ajatuksissanikaan meinannut hypätä näin tyhjän päälle taloudellisesti. Vieläkin vähän hirvittää, että mitä tuli tehtyä. En siis saa mitään tukea mistään, eikä mulla toistaiseksi ole kuin yksi työ, jota on n.3 tuntia viikossa. Sillä ei ihan vielä makseta tämän talouden kuluja. 

Ihmissuhteet korostuivat vuonna 2023. Tapasin ja vietin aikaa ystävieni ja läheisteni kanssa mielestäni enemmän kuin vuosiin. Sain myös koulun kautta uusia ystäviä ja toisaalta tietyllä tasolla jyvät kuoriutui akanoista, jolloin vedin itse takapakkia ja erkaannuin tietoisesti. 

Luovuin luottamustehtävistä, joskin toisessa jatkan mukana, mutta vain sivuroolissa. Tutustuin erilaisiin järjestöihin ja vaikka en vielä ole tehnyt näiden asioiden eteen mitään, avautui sieltä kuitenkin täysin uusi maailma minulle. 

Oli kohdunpoisto lieveilmiöineen, pikkuveljen syöpä, omat selkävaivat, esikoisen ero pitkäaikaisesta suhteestaan, talousmurheet, parisuhdeongelmat ja vaikka mitä muuta. 

Toisaalta näistäkin kaikista lopulta poiki jotain hyvää. Kohdunpoiston jälkeen ei ole tarvinnut vuotaa kuiviin ja koen, että hemoglobiinin nousu on auttanut paljon jaksamisessani. Pikkuveljen kanssa lähennyimme syövän vuoksi. Omat selkävaivat pakotti keskittymään hyvinvointiini ja alkaa tekemään asioille jotain. Esikoinen osoitti seisovansa omilla jaloillaan ja sai elämäänsä paljon paremmalle mallille. Talousmurheet saivat miettimään mitkä asiat on tärkeitä ja huomaamaan miten vähällä sitä lopulta tulee toimeen. Parisuhdeongelmat kasvattaa ja tuo esiin omia kipupisteitä, joita työstää. Ja vaikka ongelmat jatkuu edelleen, niin ne myös pakottaa kuuntelemaan itseään ja kysymään haluaako suhdetta jatkaa, että onko siinä toivoa. Ja kyllä haluan, on siinä. 

Ystävien kanssa tehtiin vaikka mitä ihanaa ja kivaa. Käytiin keikoilla, kävelylenkeillä, syömässä, ulkona ja myös Nizzan reissulla. Uusia kokemuksia oli mm.viettää juhannus ystäväpariskunnan mökillä ja saman pariskunnan kanssa Sounds of South- festareilla, jotka järjestettiin ekaa kertaa Turussa. Matka Budapestiin, jossa en ole ennen käynyt ja varmasti paljon muuta. 

Kuopus pääsi ripiltä, vietettiin viikonloppu Naantalin kylpylässä Inton ja molempien poikien kanssa, reissattiin Inton kanssa kerran kahdestaan ja kerran kolmistaan kuopuksen kanssa. Päästiin mökkeilemään useampaan otteeseen ja erilaisin kokoonpanoin, osallistuttiin Inton kanssa Pride-tapahtumaan, yritin ajaa itselleni moottoripyöräkorttia siinä onnistumatta, käytiin Inton kanssa raveissa ja meillä oli paljon koiraystäviä hoidossa. No, lista on lähes loputon, joten tyydyn lisäämään, että vuosi sisälsi paljon kivoja tapahtumia ja menoja. 

Lisäksi liikuin paljon. Leikkauksen jälkeisen pakkolevon jälkeen vieläkin enemmän. Sen toivon jatkuvan tänä vuonna, vaikka just tällä hetkellä harmittaa olla taas levossa. 

Tämä vuosi 2024 on niin hyppy tuntemattomaan, että olen tehnyt vain yhden lupauksen: otan kiltisti ADHD-lääkkeeni. Sen lisäksi yritän lajitella muun lisäksi myös biojätteet. Ja koittaa selvitä avoimin mielin, sekä myös sydäntäni kuunnellen. 

Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin.